Vaellus ja soolo­seikkailut kissan kanssa – Kaylin Meyer

Utahin punaisista kanjoneista vuorten alppisiin unelmiin Kaylin Meyer, paremmin tunnettu nimellä Always Choose Happy, todistaa, että seikkailun ei tarvitse olla yksinäinen matka – edes silloin kun olet yksin. Rohkea kissa Maxine rinnallaan Kaylin jakaa päivittäistä luonnon taikaa: vaelluksia ja telttailua kissan kanssa, osa-aikaista pakettiautoelämää sekä inspiroivia tarinoita siitä, kuinka löytää itsevarmuutta erämaassa. Kysyimme häneltä, kuinka tassujen mukana kulkevat seikkailut muuttuivat hänen elämäntavakseen.

Otathan kissasi Maxinen mukaan todella upeille seikkailuille. Mikä inspiroi sinua aloittamaan hänen ottamisen mukaan?

Maxine oli ennalta määrätty omaksumaan seikkailullisen elämäntyylini ja rakkauteni luontoon. Siitä lähtien kun törmäsin Suki Catin Instagram-sivuun vuosia sitten (seikkailukissojen alkuperäinen OG), tiesin, että seuraava kissani tulisi olemaan seikkailukissa. Vuodesta 2021, jolloin toivotin Adventure Cat Maxin tervetulleeksi, hän on ollut mukana lukemattomilla yli 50 kilometrin vaelluksilla, tusinalla automatkalla telttaillen sekä lukemattomilla päiväretkillä.

Muutama vuosi sitten, kun erosin pitkäaikaisesta suhteesta, Max ja minä lähdimme ensimmäiselle soolovaelluksellemme – vain minä, itseni ja kissani. Se oli uskomattoman voimaannuttava kokemus, ja olen ollut ylitsevuotavan iloinen nähdessäni kuinka monet ihmiset ovat löytäneet oman itseluottamuksensa omaksua sooloseikkailut myös. Nyt missioni on inspiroida ihmisiä menemään ulos, riippumatta siitä onko heillä seuraa vai ei – ja ottamaan kissansa mukaan sen sijaan. Koska et ole koskaan oikeasti yksin, kun olet kissasi kanssa.

Näytät rakastavan luonnossa olemista. Voisitko jakaa erityisen muiston vaellukselta tai yön yli -retkeltä, jolloin tunsit olosi erityisen kiitolliseksi siitä, että Maxine oli rinnallasi?

Hänen mukanaolonsa antaa minulle sen itsevarmuuden, jota tarvitsen erämaassa – erityisesti silloin, kun olen soolovaelluksella. Hän muistuttaa minua siitä, että jopa syrjäisimmissä paikoissa en ole koskaan todella yksin. Kissani on aina vierelläni, jakamassa seikkailua ja rikastuttamassa kokemusta. Hän myös hidastaa vauhtiani, muistuttaen minua pysähtymään, hengittämään ja ottamaan maisemat vastaan sen sijaan että kiirehtisin niiden ohi.

Tunsin oloni erityisen kiitolliseksi hänestä ensimmäisellä soolovaelluksellani Etelä-Utahissa. Reitti oli noin 13 kilometriä edestakaisin, ja suunnitelmani oli vaeltaa noin 6 kilometriä sisään ja pystyttää leiri. En kuitenkaan osannut odottaa slot-kanjoneita – jotain mitä en ollut koskaan ennen kokenut. Rehellisesti sanottuna pelkäsin, kun en tiennyt kuinka kauan kapeat, hartioihin asti ulottuvat käytävät jatkuisivat. Yhä uudelleen jouduin ottamaan repun pois selästä ja nostamaan sen pään yläpuolelle päästäkseni puristautumaan läpi. Se oli uuvuttavaa ja täysin erilaista kuin tavalliset vaellukseni.

Mutta kaiken sen keskellä olin niin kiitollinen, että pieni Max oli mukanani. Pelkkä hänen sydämenlyöntiensä kuuleminen riitti muistuttamaan minua siitä, että olin turvassa ja suojassa. Hän on kirjaimellisesti minun henki­eläimeni – ja tykkään sanoa: hän pitää minut turvassa, ja minä pidän hänet villinä.

Mitkä ovat parhaat vinkkisi, jotta matkustaminen Maxinen kanssa olisi sujuvaa ja mukavaa – niin pakkauksen kuin henkisen mukavuuden osalta?

Ensiksi: kouluta kissasi valjaisiin. Ennen kuin viet kissasi ulos tai otat hänet mukaan mille tahansa seikkailulle, totuta hänet valjaisiin sisätiloissa. Useimmille kissoille se on 5–7 päivän harjoitteluprosessi. Aivan kuten kun koirat laitetaan ensimmäistä kertaa kenkiin ja ne unohtavat kuinka kävellä, kissa valjaissa ensimmäisinä kertoina esittää kuollutta, käyttäytyy humalaiselta ja on kaiken kaikkiaan todella hassu. MUTTA – he oppivat kyllä. Lisää vähitellen aikaa, jonka he käyttävät valjaita joka päivä viikon ajan. Viidentenä päivänä he ovat valjasmestareita!

Tässä on viisi vinkkiä sujuvaan matkustamiseen, erityisesti telttaillessa tai ulkoillessa kissan kanssa:

1. Pidä kissasi aina hihnassa ja valjaissa. Vaikka kissat tunnetaan itsenäisyydestään, on välttämätöntä pitää ne valjaissa ja hihnassa ulkoillessa, erityisesti erämaassa. Se estää niitä juoksemasta pois, eksymästä tai kohtaamasta villieläimiä, jotka voivat olla vaaraksi. 

2. Ota mukaan kaikki tarvittava kissasi mukavuuden ja hyvinvoinnin takaamiseksi. Tämä sisältää HERKKUJA, tarpeeksi kissanruokaa ja vettä koko matkalle. Yleensä otan mukaan 1,5 kertaa sen määrän ruokaa, jonka kissani normaalisti syö päivässä jokaista reissupäivää kohti. Älä unohda ruoka- ja juomakuppeja!

3. Varmista, että heillä on mukava alue! Otatpa mukaan kuljetuslaatikon tai teet tasaisen paikan rinkkasi päälle kuten minä, varmista että kissallasi on nimetty mukava paikka levätä – tai piiloutua maailmalta – sillä aikaa kun kannat häntä.

4. Älä unohda pakata ensiapupakkausta, jossa on tarvikkeita sekä ihmisille että lemmikeille. Laastareita, pinsetit, ylimääräinen hihna, käsidesi – muutaman mainitakseni.

5. Varmista, että kissallasi on punkki- ja kirppulääke annettuna ennen ulko­seikkailuja! Voit ostaa reseptivapaan paikallisesti levitettävän lääkkeen ruokakaupasta ja laittaa sen kissalle kerran kuukaudessa.

Mitä neuvoja antaisit jollekin, joka on utelias soolomatkustamisesta tai vaelluksesta, mutta kokee aloituksen pelottavana?

Jos harkitset soolovaelluksen aloittamista, suurin neuvoni on: varmista ensin, että sinulla on taidot. Opi kaikki mitä voit – käy kurssi, lue, katso videoita tai lähde kokeneiden ystävien kanssa. Sitten tee paljon retkiä muiden kanssa, jotta todella osaat käyttää varusteitasi ja tiedät mitä tehdä eri tilanteissa.

Ennen ensimmäistä todellista soolomatkaani tein itse asiassa harjoitusretken isäni kanssa (ja kissani). Kun saavuimme leiriin, asetuimme niin kauas toisistamme, ettemme nähneet tai kuulleet toisiamme. Illallisen jälkeen menimme eri suuntiin, ja seuraavat 12 tuntia olin vain minä, kissani ja hiljaisuus. Muistan maanneeni teltassa otsalamppu päällä, liian peloissani sammuttaakseni sen. Mutta lopulta sammutin. Nukahdin, ja herätessäni seuraavana aamuna olin niin ylpeä siitä, että pystyin nukkumaan metsässä yksin ja olemaan kunnossa.

Muutamaa viikkoa myöhemmin menin uudelleen – tällä kertaa täysin yksin. Tai siis… yksin kissani kanssa. Ja se tuntui erilaiselta. Tunsin itseni itsevarmaksi. Inspiroituneeksi. Vahvaksi. Tiesin, että selviäisin siitä.

Joten neuvoni? Ota pieniä askelia. Rakenna ensin taitosi, sitten itseluottamuksesi. Tee valmistelut, joita tarvitset, ja kun hetki koittaa, tiedät olevasi valmis.

Rakastamme nimeä “alwayschoosehappy”! Mikä inspiroi sinua valitsemaan sen, ja mitä tuo lause sinulle merkitsee?

Kun aloitin Instagram-tilini miljoona vuotta sitten, always choose happy oli elämäni mantra. Meillä on valta valita ajatuksemme ja muuttaa näkökulmiamme, ja minulle valinta oli selvä – valitse iloisempi ajatusmalli ja elät täyttävämpää elämää.

Kun pelastin Adventure Cat Maxin ja aloin jakaa seikkailujamme yhdessä, always choose happy sai erilaisen merkityksen – jotain paljon suurempaa kuin vain oman elämäni onnellisuus.

Kun ihmiset näkevät, että minulla on KISSA vaellusreitillä tai syvällä erämaassa, heidän ilmeensä ovat korvaamattomia, ja hymyt tarttuvat. Lähes kaikki, jotka kulkevat ohitsemme, pysähtyvät ihastuksesta, hymyilevät korvasta korvaan, ottavat kuvan ja kysyvät kuinka aloittaa valjaisiin totuttaminen.

En tajunnut, kuinka monen ihmisen elämän muuttaisin vain viemällä kissani kaikkialle mukaani.

Kerran 50 kilometrin vaelluksella Aspenissa joukko 40-vuotiaita miesvaeltajia Kentuckystä kertoi minulle, että he olivat kirjoittaneet ystäväpäiväkirjaansa nähneensä kissan polulla – ja että se oli paras asia, mitä heille oli tapahtunut millään heidän retkistään yhteensä. Ja kerran kuulin naisen sanovan: “Tämä on paras asia, jonka olen tällä reitillä nähnyt tähän mennessä. Ei maisemat. Kissa.”

Se kutittaa sieluani ajatella, kuinka moni ihminen on kertonut minun tehneen heidän päivänsä vain siksi, että he näkivät Maxin luonnossa.

On miljoona syytä siihen, miksi rakastan seikkailukissani, mutta nähdä se ilo, jonka hän tuo muille erämaassa, on ehdottomasti kymmenen kärjessä. Hymyjen levittäminen kilometreittäin on yksi parhaista tunteista.

Joten rohkaisen kaikkia lopettamaan kissan jättämisen kotiin – viekää heidät mukaan elämän matkalle! Koska kun teemme niin, emme ainoastaan muuta omia elämiämme paremmiksi, vaan meillä on myös voima muuttaa maailmaa – yksi ihminen ja yksi kissa kerrallaan.

Muista: ALWAYS. CHOOSE. HAPPY.

Jos voisit lähteä huomenna unelmakohteeseen, minne menisit ja mitä olisit eniten innoissasi kokemassa siellä?

Jos voisin lähteä huomenna, ottaisin Adventure Cat Maxin ja suuntaisin suoraan Alpeille – Sveitsiin tai Itävaltaan. Ne vuoret ovat kutsuneet minua jo pitkään, ja olen valmis vastaamaan. Olisin eniten innoissani siitä, että saisin herätä teltasta terävien huippujen ympäröimänä, vaeltaa alppiniittyjen halki Max rinnallani ja vihdoin kokea ne maisemat, joista olen haaveillut vuosia.

Kävin itse asiassa Itävallassa noin puolitoista vuotta sitten hiihtokauden aikaan, ja leukani loksahti auki koko ajan. Maisemat olivat niin upeita, että tuntui kuin olisin saanut jatkuvasti ”silmien orgasmeja” (jos saan edes sanoa niin, haha). Sen jälkeen olen kuollakseni halunnut palata noille vuorijättiläisille, enkä malta odottaa päivää, jolloin se toteutuu.

Mitä pidät Astrid Wildin Amelia Hiking Pants -housuista? Onko niissä erityisiä ominaisuuksia, joista olet kokenut erityisesti hyötyä seikkailuissasi?

Amelia Hiking Pants ovat parhaat vaellushousut, joita olen koskaan omistanut. Parhaat mitä tulee istuvuuteen, tyyliin ja laatuun – ehdottomasti. Ne ovat oikeasti korkeavyötäröiset (kiitos), oikeasti tarpeeksi pitkät (ihme) ja kestävät kuin mitkä. Ensimmäisen kerran kun käytin niitä, raivasin tietäni alppijärvelle – ei polkua, vain tiheän kasvillisuuden läpi puskimista, kaatuneiden puiden yli ja ali kiipeämistä, sateessa ja kylmissä lämpötiloissa. Ne eivät revenneet, pitivät minut kuivana ja kestivät kuin mestarit.

Sanominen, että ne ovat kaikkien aikojen parhaat vaellushousut, olisi vähättelyä.

Kaytlinillä on yllään Amelia vaellushousut Kameli.

Rakastamme seurata Kaylin Meyeriä ja hänen pelotonta kissakumppaniaan Maxinea, kun he inspiroivat meitä omaksumaan seikkailun kaikissa muodoissaan. Suuri kiitos hänelle tarinansa jakamisesta ja muistuttamisesta siitä, että joskus rohkeimmat matkat ovat niitä, jotka teemme odottamattomien kumppaneiden kanssa. Seuraa Kaylinin matkaa Instagramissa täällä.

Etsitkö omaa annosta ulkoiluinspiraatiota? Löydä kaikki blogimme inspiroivista naisista täältä.